Kulttuurintutkimus uusiksi – Muodon ja sisällön kohtaamisia tiedejulkaisuissa

Tervetuloa keskustelemaan tiedejulkaisemisen muodoista ja uudistuneen Kulttuurintutkimus-lehden julkistamistilaisuuteen.

Kahdessa Kulttuurintutkimus uusiksi -paneelikeskustelussa kysymme, miksi tiedejulkaisut alasta riippumatta näyttävät niin usein samanlaisilta. Voisiko tieteen esittämisen muodot ajatella myös radikaalisti toisin? Voisiko muunlainen muoto olla jopa eduksi tieteelle ja tiedolle? Miten mahdollistaa tutkitun tiedon laaja saavutettavuus erilaisille lukijoille?

Kulttuurintutkimus-lehteä on julkaistu neliön muotoisena vuodesta 1994 – jo yli kolmekymmentä vuotta. Tilaisuuden kahden paneelikeskustelun viitepisteenä on lehden uudistusprojekti (2025-26), jossa lehden kokonaisilme haluttiin muuttaa paremmin tukemaan ja edistämään kulttuurintutkimuksen alan lähestymistapojen runsautta.

Ohjelma

Klo 15.00–15.15 Tilaisuuden avaus

Alkusanat, Kulttuurintutkimuksen seuran puheenjohtaja Heidi Kosonen

Kulttuurintutkimus nro 1/2026 esittely, päätoimittajat Riikka Haapalainen ja Mari Viita-aho

Klo 15.15–16.00 Keskustelu 1: Tieteen muoto ja sisältö

Miltä tutkimus ja tiedejulkaisu näyttävät? Miltä ne voisivat tulevaisuudessa näyttää?

Vastuullisen ja luotettavan tutkimustiedon julkaiseminen edellyttää usein toimimista yhdenmukaistetuilla säännöillä. Tutkimuksen muoto onkin vakiintunut tietyn mittaiseksi, tieteenalasta ja julkaisualustasta riippumatta samalta näyttäväksi tekstimuotoiseksi artikkeliksi. Paneelissa kysytään, millaisia sisältöjä ja asioita tiedejulkaisemisen harmonisoitu muoto mahdollistaa, ja millaisia se rajaa pois. Miten tieteen yhdenmukaistettu muoto ohjaa esimerkiksi tutkimuskohteiden ja -aineistojen valintaa ja mikä merkitys sillä siten on tiedontuotannolle? Voisiko tiedettä ja tutkimusta esittää myös toisin?

Muodon vaikutus tieteelle ei ole vain ulkokohtainen, vaan myös vahvasti sisällöllinen kysymys. Paneelissa näistä muodon ja sisällön yhteenkietoutumisista keskustelevat Arja Karhumaa (graafinen suunnittelija, visuaalisen viestinnän muotoilun professori, Aalto-yliopisto), Tuukka Kaila (professori, Estonian Academy of Arts) ja Kimmo Jylhämö (kustantaja, toimitusjohtaja, Vastapaino). Keskustelua moderoi Kulttuurintutkimus-lehden toinen päätoimittaja Riikka Haapalainen.

Klo 16.00–16.15 Tauko

Klo 16.15–17.00 Keskustelu 2: Jäykkyyttä ja joustavuutta pienlehtien uudistusprosesseissa

Pienlehtien suunnittelu ja tekeminen ovat täynnä näkymättömiin jääviä, yksittäisiä kuratoriaalisia valintoja, jotka vaikuttavat lopputulokseen monin tavoin. Näitä valintoja ohjaavat tiedonvälittämisen motiivit, moniäänisyys ja estetiikka, mutta niihin vaikuttavat myös resurssit, mediamaiseman murros ja saavutettavuus. Lehteä suunniteltaessa valintoja tehdään monella tasolla aina päätoimittamisesta ja lehtien tulevista linjauksista eri osastojen uudelleenajatteluun esittämisen tiloina ja edelleen taittoon, yksityiskohtiin ja typografiaan — kaikki näkökulmat vaikuttavat osaltaan siihen, millaisena lukija julkaisun näkee.

Kulttuurintutkimus-lehden visuaalinen ilme ja osa sisällöistä uudistettiin vuosina 2025–26. Myös Tulvaa on uudistettu viime vuosina. Keskustelussa pohditaan, millaisia valintoja lehden suunnitteluun ja uudistamiseen liittyy, mitkä asiat määrittävät kuratoriaalisten valintojen tekemistä ja millaisia vaatimuksia eri tyyppisten sisältöjen visuaalisuudelle on. Aiheesta keskustelemassa ovat Kaarina Tammisto (Kulttuurintutkimus-lehden uuden ilmeen suunnittelija), Eero Karjalainen (taidetoimittaja, Kulttuurintutkimus) ja Hanna Hantula (päätoimittaja, Tulva). Paneelia moderoi Kulttuurintutkimus-lehden toinen päätoimittaja Mari Viita-aho.

Tilaisuudessa pientä tarjoilua ja uuden Kulttuurintutkimuksen numeroita alennettuun hintaan. Tervetuloa mukaan!

Kulttuurintutkimus-lehden uudistuksen mahdollisti Suomen tiedekustantajien liiton myöntämä Vuoden tiedelehti -palkinto 2024, jolla pyritään vahvistamaan kotimaisen laadukkaan tiedejulkaisutyön näkyvyyttä ja arvostusta. Keskustelutilaisuus toteutetaan Suomen tiedekustantajien liiton avustuksella, joka on rahoitettu Vuoden tiedelehti -palkinnon tavoin tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.

**

Kulttuurintutkimus 1/2026 sisällys

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/

Pääkirjoitus

Riikka Haapalainen & Mari Viita-aho: Tiedelehti – Muodon ja sisällön kerrostuneisuutta

Vertaisarvioidut artikkelit

Inkeri Hakamies & Sanni Andersén: Kokoelmarakkaus affektiivisena käytäntönä – Museoammattilaisten tunnetyö ja tuntemisen tavat

Tytti Suominen: Luova vastarinta Kuusiplus-taiteilijaryhmän toiminnassa COVID-19-pandemian aikana

Anu Koskinen: ”Ketkä tulee sillä energialla, että he tulee kouluun?” Hakijoiden arviointi suhteessa valintakriteereihin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman valintakokeissa

Essee

Kalle Lampela: Guggenheim Helsinki ja nykytaide-elitismin Eurooppa-keskeinen voima

Arvio

Aino-Kaisa Koistinen: Kaikki kirjoittaminen on luovaa, eikä sitä koskaan tehdä yksin

Camilla Kantola: Stuart Hallin monimutkainen suhde Marxiin

Irene Kajo: Kohti kärsimystä

Riikka Haapalainen & Mari Viita-aho: Onko kulttuurintutkimuksen terä tylsistynyt? Sekaisin/Röra/Mix — Kulttuurintutkimuksen päivät 2025

Kansi

Eero Karjalainen: Aino Lintunen